Año en Chile: marraskuuta 2014

Oon tässä jo pari viikkoa koittanu kirjotella mut on laiskuus iskeny enkä oo saanu aikaseks mitää vaikka aiheita ois ollu vaikka kuinka! Alotetaan kuun vaihteesta, eli halloween viikonlopusta. Rotex järjesti taas carreten, tällä kertaa täällä La Serenassa (jeeee ei tarvinnu matkustaa!!) ja aiheenna oli luonnollisesti halloween. Koska kaikki vaihtarit halus nähdä La Serenaa, suurin osa tuli muutaman päivän ajoissa ja lähti muutama päivä viikonlopun jälkeen. Ekat saapus torstaina, joten ainaki mä ja Calen skipattiin koulu ja vietettiin päivä heijän kanssa. Calenin luona "nukkus" to-pe välisenä yönä vissiinki kaheksan vaihtaria (mäki menin sinne yöks). Lainausmerkit sen takia, koska mentiin nukkumaan joskus viiden aikaan aamulla monen tunnin mielenkiintosen keskustelun jälkeen :D Perjantaina ohjelmassa oli kiipeeminen Cerro Grandelle, minkä mä olin jo kerran tehny Francen ja Stefan kanssa. Kaikki La Serenassa sillä hetkellä olleet vaihtarit tuli sinne, mikä tarkotti sitä et meitä oli aika paljon! Matka Calenin luota Cerro Grandelle ei ollu mutkaton mut hauskaa oli ja tuli ruksattuu yli pari asiaa meijän Bucket listilta :D Perille kuitenki päästiin ja kaikki pääs ylös asti ja takasin alas (osa oikotietä, eli suoraan jyrkkää rinnettä alas jonkun camionetan lavalla) ja se oli huikee reissu! Sitte kiirehdin ennätysajassa hakemaan mun tavarat Calenin luota ja takas kotiin ja suoraan hakemaan kahta tyttöä, Hiskeä (Alankomaat) ja Clairea (Belgia) linja-autoasemalta, koska he nukkus meillä. Olin ihan kuollu jo siinä vaiheessa lyhyen yön ja kaiken kiipeemisen ja kaupunkiseikkailun jäljiltä mut iha niinku me nyt nukkumaan oltas menty siinä kohtaa! Me mentiin takasin Calenin luo, missä meillä oli pre party, jota mä ja Calen oltiin suunniteltu pitkään ja hartaasti ja siellä meil oli hauskoi (ja lapsellisii) kisoja ja kaikil oli ihan sairaan hauskaa :D Puolen yön jälkeen lähettiin kaikki vaihtarit plus Calenin veli taksilla Kamikazeen, La Serenan parhaalle tanssiklubille, missä me tanssittiin väsymyksestä huolimatta täysillä (tai mä ainaki :D) neljään asti, minkä jälkeen pääsin vihdoin kotiin ja nukkumaan. Seuraavana päivänä tavattiin Rotexit linja-autoasemalla, minkä jälkeen kaikki laahusti puolkuolleina ympäri kaupunkii Rotexien perässä. Mun jalat oli niin kipeet kaikesta ja mul oli rakkoja rakkojenki päällä joten eteen päin pusketiin suomalaisella sisulla :D (Enkä tosissaa ollu ainoo, jonka jalat teki kuolemaa) Siinä kohtaa ku Rotex ilmotti rannalla et me kävellään micropysäkille (micro=paikallisbussi) ja lähin on muutaman kilometrin päässä me La Serenassa asuvat karjastiin et ei muuten ole, lähin on about puolen kilometrin päässä eri suunnassa jos me tohon suuntaa mennään ni joudutaa kävelee aika kauan... Microlla mentiin "lähelle" Pablon (yhen Rotexin) kotia, jossa se carrete järjestettiin. Jälleen lainausmerkit, koska pysäkiltä oli parin kilometrin kävelymatka ja se oli ehkä pisin matka ikinä... Vaikka tää nyt kuulostaa valitukselta ni meillä oli siis koko ajan ihan älyttömän hauskaa kipeistä jaloista huolimatta :D Carrete oli ikimuistonen ja taas tanssittii koko yö ja mä olin viimene, joka meni "nukkumaan" eli suomeks joskus kaheksan jälken aamulla istuin tuoliin ja "nukuin" siinä kolmisen tuntia. Papá haki mut ja Hisken kotiin ja käytiin suihkussa ja pian lähettiinki taas kaupungille ja käytiin syömässa vaihtareitten kans. Illalla mentiin viel leffaan kattomaan The Maze Runner Akselin, Leonardin, Maxin, Annikin (Saksa), Hisken ja Emilyn (USA) kanssa. Seiltä ku myöhään illalla päästiin Francen kaverin kyydissä täyteen pakatus autossa kotiin, syötiin vähän mut siinä meni kauan, koska satuttiin istumaan pöytään samaa aikaa Francen kanssa, eli juttua riitti ja mä luulin viel sillon et mun piti mennä seuraavana aamuna kouluun. Onneks ei kuitenkaa sit tarvinnu. Sen viikonlopun jälkeen oli kans pieni nuha.. tuli varmaan siitä ku sillo keskellä yötä Rotex carretessa hypättiin kylmään uima-altaaseen :D Mä olin sentää yks niistä kolmesta, jotka oikeest vaihto uikkarit päälle ja hyppäs vapaaehtosesti, monilla muilla kastus kengätki :'D
Seuraavana aamuna nukuin kahteentoista varmaan ekaa kertaa elämässäni :'D Heräsin vaa (just ja just) sanomaan moikka Emilylle ja Hiskelle ku ne lähti aamulla. Sit valmistauduin nopeesti, koska yhen aikaan mun vanhempien kaveri María José (eli Cote) tuli hakemaan mut ja me lähettiin Santiagoon hänen 7v tyttären, Isidoran kanssa. Cote halus näyttää mulle paikkoja ym. joten oltiin siellä pari päivää ja yövyttii hänen anopin luona ja lähettiin keskiviikkona. Skippasin siis kokonaisen viikon koulussa, mikä ei mua erityisemmin haittaa :'D
Seuraavana viikonloppuna mun vanhemmat lähti Santiagoon häihin koko viikonlopuks, joten lauantaina ku meijät oli kutsuttu Vicuñaan (johonki juhlaan, jota mä en täysin käsittäny, koska se oli joku katolisten juttu), me mentiin sinne keskenämme. Sillon sunnuntaina oli isäinpäivä, joten juttelin mun vanhempien ja isän vanhempien ja mun sedän perheen kanssa ku he oli kaikki lounaalla mun isovanhempien luona. Haha siinä ku yritin jotain selittää ni äiti kysys et "Onks sun vähä vaikee puhuu suomee?" ja siihen mä vastasin että "JOO HIEMAN!" :'D Seuraavaki viikko oli tapahtumarikas. Maanantaina oli Rotary klubin kokous ja keskiviikkona pyörin kauppakeskukses Calenin kanssa. Se oli kans 4º medion viimenen viikko koulussa, joten torstaina menin kouluun vasta yhen aikaan ja ruvettiin valmistelee perinteistä suurta vesisotaa! Oltiin pitkään valmisteltu sitä jo tekemällä vesipalloja, millä se sota käytiin. Niitä oli ihan käsittämättömän järjetön määrä (tai silt se ainaki näytti ennen sitä sotaa..). Se oli ihan älyttömän hauskaa ja kaikki oli ihan märkiä! Jos muuten ei näyttäny tarpeeks märältä, pojat hiipis taakse ja kaas saavillisen vettä niskaan :D Paras koulupäivä ikinä!
Perjantaina Calen tuli meille ja illalla Stefan kavereita tuli tänne ja meil oli tääl pre party ennen ku mentiin taas Kamikazeen tanssimaan Stefan, Stefin, Calenin ja muutaman Stefan kaverin kanssa. Kamikazessa oli sinä yönä käymässä kaks Chilen tän hetken kuuminta näyttelijää, eli Augusto Schuster ja Francisco Puelles. Oli taas hauskaa ja tanssittiin muutama tunti ja sit Stefi ja Calen tuli yöks meille. Lauantaina mentiin surffaamaan Calenin kanssa ja sen jälkeen ku oltii vaihdettu vaatteet ja ooteltiin et Calenin äiti tulee hakemaan meijät ja heittää mut kotiin me kuultii yhen nuoren miehen puhuvan aksentitonta englantia ja mentiin kysyy et mistä hän on kotosin ja saatiin kuulla et hän oli Kaliforniasta. Juteltiin siinä sit jonkun aikaa ja sit sanoin jotain Suomesta ja hän oli sillee et "Nii mistä sä oot?" ja vastasin et Suomesta ja hän oli hetken hiljaa ja sanos vaa et "Aijjaa mä luulin et sä oot Jenkeistä, koska sulla ei oo aksenttii..." Oh gosh en pääse siitä yli :'D
Sunnuntaina France täytti 20♥♥ Mä annoin hänelle pronssisen Perniön sormuksen, jonka mä olin tuonu Suomesta ja kortin, jossa oli muutama kuva ja luki espanjaks jotain onnentoivotuksii yms. Mä tykkään antaa lahjoja ja rakastan sitä tunnetta ku nään et mun lahjasta tykätään ja nyt France on käyttäny sitä sormusta vissiin joka päivä :'D Ku tulin Chileen annoin mamálle samanlaisen ja mamá kertos et France oli aikasemmin aina pyytäny et se sais lainata sitä, joten mulla on nyt erityisen hyvä mieli. :) Meil oli samana päivänä Francen synttärijuhlat Nonnan ja Nonnon luona ja nautin siitäki, niinku mä aina nautin ku nään Nonnan ja Nonnon, koska he on yksinkertasesti niin ihania et en voi ees kuvailla♥♥♥ Calen tuli kans sinne juhliin, tosin nii myöhään et osa vieraista oli jo lähteny. Me lähettiin muistaakseni joskus ennen kahtatoista ja kaikil oli ihana päivä♥ Eilen oli kans mun Tanskassa olevan siskon synttärit ja hän täytti 16♥
Mut omg huomenna, perjantaina klo 10:50 mulla lähtee lento Santiagoon, mistä mennään pariks päiväks Viñaan piirin Rotary viikonloppuun. Mut sit sunnuntaina lähetään PATAGONIAAN!! En malta oottaa! Viikko Etelä-Chilen upeissa maisemissa ihanien ihmisten kanssa! Ja plussana vielä SIELÄ SATAA!! En ois uskonu sanovani tätä (ainakaa viime kesän jälkeen) mut kaipaan sadetta, koska täällä ei koskaan varsinaisesti sada. Joskus harvoin vähän tihkuttaa mut siihen se sit jääki. Aion äänittää sateen ääntä ja kuunnella sitä sitte ku palaan La Serenaan! :'D Joten matkalaukku odottaa valmiina mä oon enemmän ku valmis lähtemään! Kamera on kans pakattuna, et seuraavan postauksen on lupa odottaa sisältävän paljon kuvia kauniista maisemista!